Sony VPL-HW30ES
Epson EH-TW6000W
Optoma HD33

Lisää on tulossa; työn alla on ainakin neljä testiä.

Virittelyllä viitattiin todennäköisesti vain uuteen ohjelmistoon, eikä esim. päivitettyyn HDMI-piiriin. Siinä tapauksessa tässä oli kouriintuntuva todiste siitä, että Sony pystyy väitteidensä mukaisesti muuttamaan PS3-pelikonsolin 3D-yhteensopivaksi pelkällä ohjelmistopäivityksellä. Toisaalta on huomioitava, että demossa ei pyöritetty Blu-ray-levyä, vaan videotiedostoa PS3:n kiintolevyltä. Lisäksi tiedoston resoluutio taisi olla vain 720p.

Sonyn aktiivisuljinlasit muistuttavat etäisesti Xpandin muovisankaisia laseja, jollaisia käytetään Finnkinon 3D-teattereissa. Sankojen pituutta pystyi muuttamaan, samoin kuin nenätyynyjen asentoa. Laseissa oli myös on/off-nappula, vaikka lasit osaavat sammuttaa itsensä hetken toimettomuuden jälkeen. Virtaa nestekidesulkimille antaa vaihdettava paristo, josta riittää hönkää n. 100 tunniksi. Linssit olivat jonkin verran pienemmän kuin Xpandin laseissa. Aktiivilasit asettuivat laakista varsin mukavasti omien silmälasieni päälle, eivätkä tuntuneet painavan silmälasejani juuri lainkaan.

Demovideo ei sisältänyt lainkaan materiaalia elokuvista. Sen sijaan tarjolla oli kuvaa sukeltavasta jääkarhusta, eläintarhan asukeista, jalkapallo-ottelusta sekä PS3:n peleistä WipEout, Super Stardust HD ja MotorStorm. Kuvanlaatu ja 3D-vaikutelma olivat molemmat parempia kuin uskalsin alunperin odottaa. Nopeassakin liikkeessä kuva pysyi yllättävän hyvin kasassa, joskin olin näkevinäni jonkin verran ruutujen kahdentumista etenkin jalkapallo-ottelun kuvassa. Liikesumeutta ei ollut nimeksikään, vaan kuva pysyi kiitettävän skarppina ja selkeänä.

Futismatsin perinteinen “puoli kenttää yläviistosta” -kuvakulma näytti lähes 2D:ltä, mutta 3D näytti kyntensä kuvakulman siirtyessä pelaajien tasolle. Etenkin otos rangaistuspotkusta teki vaikutuksen: kamera oli sijoitettu kentälle kohti maalia, joukkueen muiden pelaajien taakse. Syvyysvaikutelma oli suorastaan ällistyttävä.

Parhaan 3D-vaikutelman pysti meni kuitenkin videopeleille. Näytetystä kolmikosta tehokkaimmin 3D:tä hyödynsi MotorStorm, jonka maailma levittyi valtavaksi tasoksi TV:n sisällä. Etäisyyden radalla oleviin esteisiin ja seuraavaan kurviin pystyi arvioimaan aivan eri tavalla 3D:n ansiosta. “Tältähän sen pitääkin näyttää”, kävi mielessäni kerran jos toisenkin.

Elokuvien, etenkin perinteisesti kuvattujen, ongelma on rajallisen syväterävyyden käyttö, jonka avulla ohjaaja pakottaa katsojan silmät fokusoimaan haluttuun syvyyteen. Kuvan vaikuttaessa kolmiulotteiselta katsoja yrittää alitajuisesti fokusoida kohteisiin, jotka sijaitsevat ohjaajan valitseman tason edessä tai takana. Koska kuva on terävä vain syvyysalueen rajatulla osalla, on tuloksena epämiellyttävä tunne ja jopa silmien rasittuminen. Tietokoneilla luoduissa elokuvissa ja videopeleissä on mahdollista käyttää vaikka horisonttiin saakka yltävää syväterävyyttä, jolloin silmä pystyy aina kohdistumaan terävään kohteeseen, olipa sen “etäisyys” katsojasta mikä tahansa. Sama pätee tietyin rajoituksin urheilulähetyksiin, jotka eivät edes yritä tavoitella elokuvamaista syväterävyyttä.

Ohuen syväterävyyden lisäksi elokuvien 3D-katselua haittaa 24 kuvan ruutunopeus, joka riittää juuri ja juuri perinteiselle 2D-kuvalle. Alhaisen ruutunopeuden ongelmat nopeassa sivuliikkeessä tulevat korostumaan 3D-kuvalla, vaikka 3D-televisiot monistavatkin ruutuja niin, että kummallekin silmälle esitetään 60 kuvaa sekunnissa. 3D jos mikä kaipaa aidosti toimivaa interpolointia, mutta sitä ei taideta ensimmäisen sukupolven 3D-televisioissa nähdä. Tästä ensikosketuksesta jäikin vahvasti sellainen fiilis, että 3D tulee kotioloissa palvelemaan parhaiten pelaajia ja penkkiurheilijoita.

[Show as slideshow]

First, a note to my US readers: this TV has little in common with the KDL-52W4100 released in the USA, despite the model number. W4100 has several features that are absent from the W4000, including MotionFlow and a 120Hz panel. US W4100 seems to be the equivalent of the European X3500 or some forthcoming X-series TV.

W4000 offers practically zero options for calibration, so its out-of-box performance is very important indeed. As usual, my first step was to disable all the so-called image enhancement features, such as noise reduction and contrast enhancer functions. The latter goes by the name of ‘Adv. Contrast Enhancer’ and causes sudden, nasty shifts in black level. My suggestion is to switch it off and never turn it back on. W4000 has easily deep enough blacks without it.

[Show as slideshow]

Image #2 shows the gamut with colour space set to ‘Wide’ instead of ‘Standard’. As you can see, the gamut is far larger than Rec.709, resulting in oversaturated and somewhat skewed colours.

Image #3 shows the W4000 at its best. ‘Standard’ colour space is pretty close to Rec.709, though the set could still use a proper calibration. This image shows also the difference of Colour Temperature settings. I was expecting ‘Normal’ to hit closest to D65, but it turned out to be nowhere close. To my surprise, ‘Warm 2′ is the setting to use.

W4000 has a feature called Live Colour. I haven’t bothered to read the manual, so I have no idea what it’s supposed to do, but it can be enabled only with ‘Wide’ colour space. Image #4 shows the effect Live Colour has at Full setting.

For your reference, measurements in image #3 were the result of the following settings:
Picture Mode: Cinema
Backlight: Min
Contrast: 85
Brightness: 50
Colour: 50
Colour Temperature: Warm 2
Sharpness: Min
Noise Reduction: off
MPEG Noise Reduction: off
Advanced Contrast Enhancer: off
Live Colour: off
Colour Space: Standard
Power Saving: Standard Power
Light Sensor: Off
x.v.Colour: Normal
Display Area: Full Pixel

I did a quick contrast measurement with these settings as well. Both on/off and ANSI came to around 2200:1. Low on/off was very likely caused by having the backlight set to minimum. Regardless, I prefer that setting while watching HD movies as it produces very deep blacks. I simply loathe LCD TVs that display gray instead of black, but that’s not a problem with the W4000.

Ei, tämä ei tarkoita sitä, että Iltalehden haastattelussa mainittu taustaprojektio-TV olisi myynnissä. Siitä ei oikeasti olisi mitään iloa suurimmalle osalle suomalaisista; mokoma kun ei suostu näyttämään mitään PAL/50 hertsin materiaaliin viittaavaakaan. Tarvitsen työssäni Full HD -erotteluun pystyvän TV:n, jolle kelpaavat kaikki mahdolliset PAL/NTSC/50Hz/60Hz/24p/25p-variantit, joten jenkkitöllö saa nyt etsiä talostani uuden majapaikan. Olen odottanut pitkään, että LCD-teknologiaan perustuvat televisiot kehittyisivät sille tasolle, että kelpuuttaisin niiden kuvanlaadun. KDL-52W4000 on nyt ensimmäinen näkemäni LCD, jonka kuva ei aiheuta minussa välitöntä inhoreaktiota. Raapustan lisää kommentteja TV:stä, jahka se saapuu.