saitti.org

Uusien teräväpiirtoformaattien resoluutio-, liitin- ja ääniraitasekamelska vie helposti sormen suuhun kokeneeltakin kotiteatteriharrastajalta. Tässä pitkä, puuduttava ja lyhenteitä vilisevä sepustus laitteiden kytkemisestä parhaan tuloksen saamiseksi. Lyheysti: käytä HDMI:tä.

Kuva
Soittimesi antaa HD-kuvaa komponentista ja HDMI-liitännästä. Jälkimmäinen on ehdottomasti parempi vaihtoehto, sillä HDMI mahdollistaa paitsi tavallisten DVD:eiden skaalaamiseen korkeampiin resoluutioihin (mikäli soittimessa on moinen ominaisuus), myös progressiivisen 1080-resoluution (1080p) välittämisen näyttölaitteelle. Komponenttianto on rajoitettu lomiteltuun 1080i-resoluutioon.

Edellisestä kappaleesta voi saada sen käsityksen, että lomiteltu 1080 on jotenkin “huonompi” kuin lomittelematon 1080. Näin ei suinkaan ole, vaan molemmat sisältävät saman kuvainformaation, eikä kuvasta katoa detaljia lomittelun takia. Mikäli näyttölaitteesi on digitaalinen (esim. LCD/DLP-videotykki tai taulutöllö), muunnetaan lomiteltu kuva loppujen lopuksi näyttölaitteessa kuitenkin lomittelemattomaksi. Lomituksen poisto (eli de-interlacing) täytyy kuitenkin tehdä oikein hyvän lopputuloksen takaamiseksi. Komponentin kautta analogisesti välitetty kuva tuppaa olemaan hieman digitaalisesti siirrettyä kuvaa pehmeämpi, minkä takia suosittelen HDMI:tä.

Komponentin rasitteena on myös ICT, eli Image Constraint Token. ICT on itse asiassa pelkkä “lippu” levyllä olevassa datassa, joka kertoo soittimelle mitä komponentin kautta saadaan antaa. Mikäli ICT on päällä, tulee komponenttiannosta vain 960×540-resoluution kuvaa. Mikäli ICT ei ole päällä, tulee komponentista 1080i:tä. Hyvä uutinen on se, että ICT:tä ei tällä hetkellä käytetä missään HD DVD- tai Blu-ray-julkaisussa. Internetissä liikkuvat sitkeät huhut väittävät, että studiot olisivat tehneet salaisen sopimuksen, jonka mukaan ICT:tä ei tulla käyttämään ennen vuotta 2008, 2009 tai 2012, huhusta riippuen. Nähtäväksi jää, miten taannoiset HD DVD:n ja Blu-rayn kopiosuojauksen kierrot vaikuttavat asiaan.

Xbox 360:ssä ei ole HDMI-liitäntää. X360:n HD DVD -aseman hankkineiden vaihtoehdot rajoittuvat komponenttiin ja VGA:han. Jälkimmäisestä saa ulos 1080p:tä vielä silloinkin, kun ICT otetaan käyttöön. X360:n VGA-signaalissa on kuitenkin jotain hieman omituista, eikä se kelpaa joillekin 1080p:tä VGA:n yli kelpuuttaville näyttölaitteille. Microsoft on tietoinen asiasta ja korjannee ongelman joskus. Joissain näyttölaitteissa X360:n VGA-kuva näyttää lattealta ja “pliisulta”, mikä johtuu siitä, että X360:n antama väri-informaatio tulee ns. VIDEO-arvoilla 16-235. VGA on kuitenkin perinteisesti PC-maailman liitin, jolloin näyttölaite odottaa väri-informaatiota PC-arvoilla 0-255. Huhujen mukaan tähänkin on tulossa korjaus Microsoftin taholta. Sitä odotellessa voi käydä näyttölaitteen asetuksissa katsomassa, voiko VGA-tulon pakottaa VIDEO-tilaan. Komponentissa ei tätä ongelmaa ole, mutta kuten todettua, resoluutio on HD DVD -toiston aikana rajattu 1080i:hin. Pelikäytössä X360 suostuu antamaan komponentista 1080p:tä, mutta komponentti/1080p ei ole standardi.

HDMI on monessa mielessä komponenttia parempi ja näppärämpi. Komponentissa kuva kulkee kolmea johtoa pitkin, kun taas HDMI on yksi ainoa letku, jossa kulkee lisäksi ääni. Voit siis kytkeä soittimen HDMI:llä kotiteatterivahvistimeen ja vahvarin sitten toisella HDMI:llä näyttölaitteeseen. Johtokimppu ohenee näin huomattavasti. HDMI ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä se on varsin tuore standardi, eikä kaikkia lapsentauteja ole vielä onnistuttu nitistämään. HDMI:llä kytketyt laitteet tekevät aluksi “kättelyn”. Näin varmistetaan, että data siirtyy laitteiden välillä kryptattuna, eikä ilkeä piraatti saa tehtyä datasta kopiota. Kättelyvaihe on kriittinen ja mikäli jokin menee pieleen, ei toimivan HDMI-yhteyden luominen onnistu. Kättelyongelmista on netissä paljon vuodatusta, mutta omalle kohdalleni moisia ei onneksi ole (vielä) osunut.

Ääni
HD DVD ja Blu-ray toivat muassaan aimo nipun uusia ääniformaatteja, jotka lupaavat reippaasti aiempaa laadukkaampaa ääntä. Nämä uudet formaatit ovat Dolby Digital Plus, Dolby TrueHD, DTS HD, DTS HD Master Audio sekä joiltain BD-levyiltä löytyvä pakkaamaton PCM 5.1. Vaikka markkinoilla on jo runsaasti teräväpiirtokuvaa näyttäviä laitteita, on uusien ääniformaattien tuki vielä varsin alkuvaiheessa: kaupan ei ole vielä ainuttakaan kotiteatterivahvistinta, joka osaisi purkaa ne(*). Ratkaisu onkin purkaa ne soittimessa, ja siirtää näin syntynyt pakkaamaton PCM-ääni tavalla tai toisella vahvistimeen.

(*): Poikkeuksena pakkaamaton PCM 5.1, jota ei tarvitse purkaa lainkaan. Juju piileekin pakkaamattoman monikanavaisen PCM:n siirtämisessä soittimesta vahvistimeen.

DVD:stä tutut digitaaliset siirtotiet, optinen ja koaksiaali, osaavat siirtää pakkaamatonta PCM-ääntä vain stereona. Monikanavaisen PCM:n siirtämiseksi soittimessa täytyy olla joko HDMI-liitäntä tai monikanavainen analogianto 5.1:lle tai 7.1:lle kanavalle. Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaa 6-8 RCA-johdon viemistä soittimesta vahvistimeen. HD-XA1-soittimen tuolla tavalla kytkeneenä voin vain todeta, että HDMI on rajattomasti kätevämpi vaihtoehto.

Hetko, mitä monikanavaista ääntä siis siirtyy optisella ja koaksiaalidigitaalilla?
DVD-levyiltä tutut Dolby Digital ja DTS Digital Surround siirtyvät yhä ihan kiltisti optista ja koaksiaalia pitkin bittivirtana (eli soittimen äänivalikon Bitstream-asetus) soittimesta vahvistimeen ja toistuvat monikanavaisina. Uusista formaateista myös Dolby Digital Plus siirtyy monikanavaisena optista ja koaksiaalia pitkin, mutta joko tavallisena Dolby Digitalina (Blu-ray-soittimista) tai tavallisena DTS:nä (HD DVD -soittimista).

HDMI:n puolesta puhuu sekin, että Sonyn tuore PLAYSTATION 3 -pelikonsoli ei tarjoa analogista monikanava-antoa. Konso toistaa loistavasti paitsi Blu-ray-leffojen ääniraidat, myös monikanavaiset SACD-levyt. Koska optisesta annosta saa PCM:ää ulos vain stereona, on HDMI ainoa vaihtoehto. PS3 ei itse asiassa edes yritä toistaa monikanavaista SACD:tä, jos äänilähdöksi on valittu S/PDIF (eli optinen digiääni), vaan kieltäytyy toistohommista kopiosuojaukseen vedoten.

Monissa Blu-ray-leffoissa on yhtenä ääniraitavalintana pakkaamaton 5.1-kanavainen PCM-ääni. DVD:stä tutut Dolby Digital ja DTS ovat molemmat hukkaavia (engl. lossy) kodekkeja. Lähtökohtana on pakkaamaton PCM-ääni, josta DD ja DTS heittävät mielestään tarpeettoman osan menemään. Alkuperäisen PCM-raidan sisällyttäminen levylle on äärimmäisen hieno juttu äänentoiston kannalta, mutta se syö käsittämättömän paljon levytilaa, jättäen näin vähemmän tilaa kuvadatalle.

Dolby TrueHD on ns. lossless-kodekki; vaikka ääntä pakataan, siitä ei katoa mitään. Kun TrueHD-raita puretaan toiston yhteydessä, syntyy ääniraita, joka on bitti bitiltä sama kuin alkuperäinen, pakkaamaton ääniraita. DTS:n lossless-kodekki tuntee nimen DTS HD Master Audio. Jotta homma ei olisi tarpeettoman yksinkertainen, voi uusilla levyillä törmätä myös DTS HD -raitaan. Se on hukkaava, mutta korkealaatuisempi kuin perinteinen DVD:eissä käytettävä tavis-DTS.

Myös Dolby on kehittänyt uuden perustason formaatin, joka tuottaa perinteistä Dolby Digitalia parempaa ääntä. Se tuntee nimen Dolby Digital Plus. Toshiban HD DVD -soittimet purkavat DD+:n ja koodaavat sen uudestaan DTS:ksi, joka sitten lähetetään vahvistimelle. Xbox 360 purkaa DD+:n ja koodaa sen itse DD:ksi, mutta lopputulos ei ole kovin laadukas. Microsoft kehittää parastaikaa päivitystä, joka mahdollistaa DD+:n uudelleenkoodauksen DTS:ksi.

HD DVD -leirin ratkaisut ovat hieman kummallisia, sillä Dolbyn mukaan DD+ sisältää DD-yhteensopivan “ytimen”. Lukemani mukaan (en ole ehtinyt itse testata) Blu-ray-soittimet osaavat kaivaa tuon ytimen esiin ja lähettää sen bittivirtana optista ja koaksiaalidigitaalia pitkin vahvistimelle, joka sitten purkaa ja toistaa monikanavaisen DD-ääniraidan.

Samanlainen alaspäin yhteensopiva “ydin” on myös DTS:n uusissa formaateissa. Tuo ydin on täysin yhteensopiva nykyisten DTS-yhteensopivien kotiteatterivahvistimien kanssa. Voit siis kytkeä soittimen optisella tai koaksiaalidigitaalilla vahvistimeen, valita leffan ääniraidaksi minkä tahansa DTS-raidan ja nauttia monikanavaisesta DTS-ääniraidasta. Tämä toimii HD DVD- ja Blu-ray-soittimilla.

Sony viljelee julkaisuissaan pakkaamatonta PCM:ää todennäköisesti sen takia, että useimmat Blu-ray-soittimet purkavat monikanavaisesta Dolby TrueHD:sta vain stereoäänen. Panasonicin mukaan DMP-BD10-soittimeen tulee monikanavainen TrueHD-purku päivityksen myötä joskus. Toshiban HD DVD -soittimet osaavat viimesyksyisen päivityksen jälkeen purkaa TrueHD:n monikanavaisena.

DTS HD:n ja HD MA:n täydestä äänenlaadusta ei pääse tällä hetkellä nauttimaan mitenkään. Soittimet osaavat purkaa niistä vain DTS-ytimen, eikä niitä purkavia A/V-vahvistimia vielä ole. Huhujen mukaan Panasonic lisää HD MA:n purun BD10-soittimeensa maaliskuussa, ja Sony tekee saman PS3:lle samoihin aikoihin.