Skip to content

HDMI rokkaa.

Sain viime viikolla Panasonicin DMP-BD10-Blu-ray-soittimen (jep, väliviiva poikineen) ja Sonylta lainaan HDMI:llä varustetun STR-3200ES-kotiteatterivahvistimen. Aiemmissa vahvistimissani ei ole ollut HDMI-liitäntöjä, joten odotin innolla, miten paksun piuhanipun korvaaminen yhdellä ainoalla johdolla toimisi.

Kytkin BD10:n HDMI:llä Sonyn vahvistimeen, jonka taas kytkin HDMI-johdolla Panasonicin uuteen PT-AE1000-videotykkiin. Vahvistimessa on kalibrointitoiminto, joten kytkin paketista löytyvän mikrofonin amppiin ja käynnistin kalibroinnin. Edellisessä ampissani (Pioneer VSX-AX5i) kalibrointi kesti muutaman minuutin, joten Sonyn 30 sekunnin pyrähdys tuntui kovin lyhyeltä. Lopputulos todisti kuitenkin, että Sonyn prosessi toimii erinomaisesti. AX5i ei onnistunut koskaan tuottamaan KEFin XQ-sarjan kaiuttimistani yhtä upeaa soundia.

Seuraavaksi kytkin vahvistimeen PLAYSTATION3-pelikonsolin (noin sen nimi kirjoitetaan, usko pois) HDMI-johdolla. Amppi välitti PS3:n 1080p-kuvan HDMI:tä pitkin videotykille ilman minkäänmoisia ongelmia. Syötin PS3:lle Depeche Moden Music for the Masses -albumin remasteroidun SACD-version. PS3 maisteli levyä pari sekuntia ja listasi sen jälkeen MUSIC-ikonin alla kolme levyä: Multichannel SACD, 2ch SACD ja CD. Valitsin luonnollisesti monikanavaisen version ja käynnistin toiston. PS3 vastasi ilmoittamalla, että SACD:tä ei voida toistaa valitulla äänilähdöllä, kiitos levyn kopiosuojausasetuksen. Niin tietysti: en ollut muistanut käydä PS3:n asetusvalikossa ja äänilähtönä oli edelleen optinen digilähtö, joka ei siis SACD-toistoon kelpaa. Muutin lähdöksi HDMI:n ja käynnistin SACD:n toiston uudestaan.

Holy High-end, Batman! En ole koskaan kuullut niin upeaa soundia kotonani - enkä missään muuallakaan. Uskomattoman ympäröivä, puhdas ja ilmava äänikenttä. Instrumenttisoundien lähdettä oli vaikea mieltää; aivan kuin koko huone olisi muuttunut ääntä toistavaksi materiaksi. I Want You Now -kappaleen aikana yritin päätäni kääntelemällä selvittää, mistä kaiuttimista Martin Goren laulu toistuu, mutta turhaan. Jollain ihmeen konstilla äänen lähde tuntui olevan n. kuution kokoinen alue tyhjää ilmaa, joka sijaitsee kahden metrin korkeudessa vasemman ja oikean kaiuttimen välissä. Kerrassaan ällistyttävää.

Blu-ray-elokuvien pakkaamattomat LPCM-ääniraidat saivat aikaan lähes samantasoisen elämyksen. Aivan samaan tapaan kuin 1920×1080-resoluutiolla toistettavat teräväpiirtoformaatit muuttivat perinteisen DVD:n minun mielessäni lähes katselukelvottomaksi puuroksi, kuulostavat DVD:n Dolby Digital -raidat nyt tukkoiselta rähinältä, rikkinäisiltä, kuin aivan liian pienellä bittivirralla pakatuilta MP3-tiedostoilta. Tässäkin on kyse vertailukohdista: DVD:n ääniin on tyytyväinen, kun ei tiedä paremmasta.

HD DVD-julkaisuissa ei ole pakkaamattomia LPCM-raitoja, eikä tule. Joissain julkaisuissa käytetään niiden sijaan Dolby TrueHD:tä, joka on ns. lossless-formaatti. Dolby Digital ja DTS heittävät pakkaamisen yhteydessä suuren osan alkuperäisestä äänidatasta menemään, ollen ns. lossy-formaatteja. Kun TrueHD-raita puretaan lennossa leffan aikana, on tuloksena alkuperäinen, pakkaamaton ääniraita. Hyvä vertaus olisi vaikkapa tiedostojen pakkaamiseen luotu Zip-formaatti. Zipattu Word-tiedosto sisältää kaiken kirjoittamasi tekstin, vaikka tiedostokoko pieneneekin zipatessa.

Seuraavaksi roudaan punaiseen teatteriin Toshiban HD DVD-soittimen ja testaan, miltä HDMI:n yli siirretty Dolby TrueHD kuulostaa.

Päivitys: Kokeilin V for Vendetta HD DVD:n TrueHD-ääniraitaa. Temppu ei ollut aivan yhtä yksinkertainen kuin PS3:n kanssa, sillä Toshiban soittimet antavat 1080i-kuvaa ja halusin syöttää tykille 1080p:tä. Tuota varten signaaliketjussa on DVDO:n VP50-skaalain. Kytkin ensin laitteet järjestyksessä Toshiba -> VP50 -> vahvistin -> tykki. Kaikista ääniraidoista katosi tuolloin neljä kanavaa kuudesta signaalin kulkiessä VP50:n läpi.

Kaikki alkoi toimia proverbiaalisen junan veskin tavoin, kun muutin järjestykseksi Toshiba -> vahvistin -> VP50 -> tykki. Ainoana huolenaiheena oli kuvan ja äänen tahdistus, sillä ainakin paperilla VP50 tekee kuvaan pienen viiveen. Huulisynkassa ei kuitenkaan näkynyt minkäänmoista viivettä suuntaan tai toiseen, ja Dolby TrueHD -raita soi kerrassaan upeasti.

{ 2 } Comments

  1. KaKui | Tammikuu 21, 2007 at 22:58 | Permalink

    Sonyn sivuilla sanotaan että kyseisessä vahvistimessa ei olisi TrueHD purkua? Vai olikos se niin että Toshiban HD-DVD soitin purkaa äänen PCM-ääneksi?

    Miltä vahvistin muuten vaikuttaa?

  2. Petri | Tammikuu 21, 2007 at 23:38 | Permalink

    Toshiba purkaa TrueHD:n PCM:ksi ja tuikkaa sen HDMI:n kautta eteenpäin. Tuo ominaisuus tuli A1/XA1-malleihin v2.0-firmiksen mukana. E1:llä en ole vielä ehtinyt kokeilla.

    Vahvistin vaikuttaa todella hyvältä, joskin testiaikaa on alla vasta pari tuntia. HDMI-tuloja saisi olla enemmän kuin kaksi, eikä toinen HDMI-lähtökään olisi pahitteeksi. Kuvittelin, että tässä mallissa olisi jo PSP:n/PS3:n valikkosysteemiä matkiva kuvaruutunäyttö, mutta eipä ollutkaan. Tankkimainen ulkonäkö ei oikein minun silmääni miellytä, kuten ei kaukosäätimen designikaan. Lisäksi on täysin anteeksiantamatonta, että kotiteatteriampin kaukosäätimessä ei ole valaistuja nappuloita. Mutta kuten sanottu, amppi soi upeasti ja meni kyllä ostoslistalle.

Post a Comment

You must be logged in to post a comment.