Sain perjantaina viikonlopun ajaksi testiin Optoman piakkoin Suomessa ilmestyvän HD81-videoprojektorin. Kyseessä on ns. täyden HD-resoluution tykki, eli se piirtää kankaalle 1920×1080 kuvapistettä. Piakkoin ilmestyvät Blu-ray- ja HD DVD-formaatit tarjoavat elokuvia juuri tuolla resoluutiolla.
Tykin hintaan (6450€, Highendstudio) sisältyy ulkoinen skaalain, jota ilman HD81 ei suostu edes käynnistymään. Skaalain kytketään tykkiin paitsi HDMI-kaapelilla, myös sarjakaapelilla. Paketissa tulee kaksi 2 metrin mittaista sarjakaapelia, joten suurin osa tykin ostajista joutuu välittömästi hankkimaan roimasti pidemmän kaapelin. Testiviikonloppuni meni itse asiassa hieman mönkään tuon ansiosta: tykki tuli testiin niin yllättäen, etten ollut ehtinyt perehtyä siihen ennalta tarpeeksi, ja sarjakaapelin tarve tuli täytenä yllätyksenä. Tuon takia en pystynyt sijoittamaan tykkiä haluamallani tavalla ja mm. suora 1:1 vertailu Sony Rubyyn jäi tekemättä.
HD3000-skaalain on sen verran pätevä kapistus, että ansaitsee oman kappaleensa. Sen ytimenä hyrrää Gennumin VXP-perheen prosessori, joka tekee kerrassaan erinomaista jälkeä. Kyseisen prosessorin isoveli löytyy aiemmin hankkimastani Crystalio II -skaalaimesta. HD3000:ssa on tuloja tarpeeksi useimmille himokäyttäjillekin: 3 x HDMI, 4 x komponentti (2 x RCA ja 2 x BNC), 3 x S-Video, 1 x VGA ja 3 x komposiitti. Tykille menevän HDMI-lähdön lisäksi skaalaimessa on HDMI-lähtö ja paluu AV-vahvistimelle äänentoistoa varten. Euroopassa tykin mukana tulee Scart-adapteri ja 1,8 metrin VGA-kaapeli.
Asennuksen ongelmat
Sarjakaapelin pakollisuuden ohella tykin sijoittelua rajoittaa suuresti se, että siinä ei ole laisinkaan lens shiftiä. Tämä tarkoittaa sitä, että tykki on sijoitettava prikulleen oikeen kohtaan, sillä kuvaa ei pysty ruuvaamaan lens shiftillä kohdalleen. Pientä päänvaivaa aiheuttaa sekin, että tykin offset (kulma, jossa kuva heijastuu linssistä kankaalle) on hieman suurempi kuin videoprojektoreissa yleensä.
Olohuoneeni valkokankaan yläreuna on 48 cm katosta. Katosta roikkuvaan telineeseen asennetun HD81:n linssi oli samoin 48 cm katosta. Etäisyys linssistä kankaaseen on n. 4,2 metriä. Offsetin ansiosta kuva piirtyi niin alas, että arviolta 40% siitä ei osunut kankaalle laisinkaan. Huoneen korkeus on 253 cm. Asennus tähän tilaan on mahdollista, mutta tarvitsen huomattavasti lyhyemmän tykkitelineen, eikä kankaan laskeminenkaan olisi pahitteeksi.
Kohtuullisen laajamittaisen virittelyn jälkeen sain HD81:stä katsottavaa kuvaa sekä sinisen teatterin että olohuoneen kankaalle. Olkkarissa kuvan leveydeksi tuli n. 170cm ja sinisessä teatterissa himpun alle 3 metriä. Kuvalähteenä käytin pääasiassa Toshiban HD DVD-soitinta ja Sahara HD DVD:tä, jossa on esimerkillisen skarppi ja detaljikas kuva.
Kytkin skaalaimeen myös Nexus Psile HTPC:n VGA:lla ja DVI:llä. VGA:n kautta tykille/skaalaimelle kelpasi korkeintaan 1280×720-resoluutio 60 hertsin virkistystaajuudella.
(HD81:n voi siis unohtaa, jos aikoo katsella HD DVD-leffoja Xbox 360:n HD DVD-asemasta VGA-johdon välityksellä. Päivitys: Ehkä ei sittenkään, sillä tänään julkaistu X360:n ohjelmistopäivitys mahdollistaa 1080p:n sekä VGA- että komponenttikaapeleilla! …paitsi että netistä imuroidun manuaalin mukaan HD81 ottaa komponentin kautta enintään 1080i:tä. Pah.)
VGA:n kuvasta puuttui myös pieni kaistale ainakin oikeasta reunasta. DVI:n kautta 1920×1080/60-resoluution kuva napsahti kokonaisuudessaan laakista kohdalleen. Käsikirjan mukaan HD81:lle kelpaavat sekä 1080p60 että 1080p24, which is nice.
Kaukosäädin ja käyttötuntuma
Kaukosäätimen nappeihin tulee valo mitä tahansa nappulaa painettaessa. Kakessa on pikavalinta kaikille tuloille, iiriksen asetukselle, reunaterävöitykselle, kolmelle kuva-asetusten muistipaikalle ja paljon muuta. Tykissä itsessään ei vaikuta olevan infrapunasilmää, joten kakella sohitaan kohti skaalainta. Paketissa on myös n. metrin mittaisella johdolla varustettu infrapunasilmä, joka helpottaa hieman skaalaimen sijoittelua.
Valikot reagoivat kaken komentoihin viiveellä, joka on joissain tapauksissa ärsyttävän pitkä. Valikoissa liikkuminen kaken nuolinäppäimillä on hieman epäintuitiivista, mitä ei auta sekään että monet pikavalintanapit toimivat vähintäänkin oudosti. Luulisi esim. että iiriksen asetuksen esiin tuova nappula myös kätkisi asetusvalikon, mutta vielä mitä: napin painallus kasvattaakin valittua arvoa yhdellä. Luulisi myös, että vasen nuolinäppäin veisi valikkopuussa yhden askeleen taaksepäin, koska oikean nuolen painaminen vie puussa yhden askeleen eteenpäin. Kumma kyllä vasen nuolinäppäin vie myös puussa yhden askeleen eteenpäin ja taaksepäin pääsee vain Menu-nappulalla. Noh, tottumuskysymyksiähän nämä.
Käyntiääni
Harvalla on mahdollisuus sijoittaa tykki toiseen huoneeseen seinän taakse ja näin estää tykin käyntiäänen kuuluminen katselutilaan. HD81:n käyntiääni lampun LOW-tilassa on kovaäänisempi kuin useimpien 720-resoluution LCD- ja DLP-tykkien, mutta erikoisen häiritseväksi tai huomiota herättäväksi en sitä luokittelisi. Optoma H77/78 on kuitenkin selvästi hiljaisempi, samoin kuin Epson TW600, Sony VPL-HS50 ja Sony Ruby. H77/78 yltyy jotakuinkin HD81:n tasoiseen huminaan kun se sammutetaan ja tykki siirtyy jäähdytystilaan. Kirkkaammassa Brite-tilassa HD81 pitää vallan hirvittävää möykkää. Onneksi tykissä piisaa valotehoa Low-tilassakin yllinkyllin, eikä Brite-tilaa välttämättä tarvitse koskaan. Lumeneita HD81:ssä riittää ihan joka lähtöön, siitä ei ole epäilystäkään.
Se tärkeistä tärkein
Niin, kuvanlaatu. Noh, lyhyesti sanottuna HD81:n kuva on erinomainen. Valitettavasti kunnon vertailu Sony Rubyyn jäi tekemättä, kiitos sarjakaapelin, sinisen teatterin sisustuksen, sekä HD81:n offsetin ja optiikan ominaisuuksien. (Zoomin ollessa nolla-asennossa ja kuvan ollessa siten suurin mahdollinen, HD81 olisi pitänyt asettaa aikalailla kauemmas kankaasta kuin Ruby, ja huoneen pituus loppui yksinkertaisesti kesken.) HD81:n tuottama kuva sai aikaan aidon “WOW!”-efektin. Tykin optiikka on selvästi huippuluokkaa: kuva on tavattoman terävä ja yksityiskohtainen. Lens shiftin pois jättämisellä on varmasti myös osuutta asiaan. Tehdasasetuksilla kuva on hieman liiankin värikylläinen ja kontrastikas. Mustan taso on selvästi parempi kuin Optoman H77/78:ssa ja jotakuinkin samaa luokkaa kuin Rubyssa – ehkä jopa ripauksen parempi. Muutaman tunnin katselun ja säätelyn perusteella tuli selväksi, että HD81 tarvitsee kunnon kalibroinnin, jotta tumman pään sävytoistosta saadaan kaikki irti. Perussäätelyllä tummat sävyt tuppasivat jäämään tukkoisiksi.
Sitten vielä ne sateenkaaret. HD81 on yksipaneelinen DLP-tykki, joten siinä tarvitaan väripyörää. Tuon ansiosta jotkut näkevät kuvan vaaleimpien osien räiskyvän sateenkaaren väreissä. Itse olen sateenkaarille yliherkkä. Näen ne erittäin helposti ja saan niistä päänsärkyä, joskus jopa migreenikohtauksia. Hankin aikoinaan Optoma H78:n, koska se oli ensimmäinen DLP-tykki, jonka sateenkaaret eivät aiheuttaneet kipuja, vaikka niitä näkyikin ajoittain. HD81:n sateenkaaret erottuvat selvästi pahempina. Saharan alun yökohtauksessa aloin tuntea ikävää painetta silmissäni jo muutaman minuutin jälkeen. Kirkkaissa päiväkohtauksissa sateenkaaria ei nähnyt, mutta vähänkin tummemmissa kohtauksissa sateenkaaret loikkivat esiin silmien tavanomaisen liikkeen myötä.
Lisäys: Unohdin mainita valovuodon. Kuva-alan ulkopuolella näkyy jokaisessa kulmassa vaalea valokaari, jonka ei pitäisi olla siellä. Optiikasta vuotaa siis valoa kuvan suuntaan, mikä ei ole koskaan hyvä asia. Tässä tapauksessa tosin vuoto on varsin vähäistä, ja tuppaa häviämään seiniin ja verhoiluun. Piti kuitenkin mainita, ettei tule yllärinä.
Maininnan vaatii myös tykin puskema poistoilma. Se on yllättävän kuumaa, sitä tulee paljon ja se haisee kummalliselta. Haju ei ole kuvottava tai erikoisen paha, mutta sitä ei voi olla huomaamatta. Veikkaan kyseessä olevan “tehdasrasvan”, joka palaa ajan myötä pois ja poistoilma lakkaa haisemasta. Epämiellyttävä ominaisuus kaikesta huolimatta.
Sivuseikat unohtaen olen melkein valmis myöntämään, että HD81:n kuva on kokonaisuutena parempi kuin Sony Rubyn. Haluan kuitenkin nähdä molempien tuottaman kuvan samassa tilassa samalla kankaalla ennen lopullista ‘tuomiota’. Tuota odotellessa voitte käydä vilkuilemassa kankaalta napsimiani valokuvia DVD Plazan kuvagalleriassani. Jostain syystä kuva on luonnossa terävämpi kuin noissa valokuvissa. Kuvat on otettu suurimmalla aukolla (F2.8) käsivaralta liikkuvasta kuvasta, eikä niille ole Photoshopissa tehty muuta kuin suoristaminen ja rajaus.
Loistava arvio! Hienoa, kun jaksoit kirjoittaa.
Itsellä on vielä DLP:t mustalla listalla juuri RBE:n takia, kuten tiedät hyvin.
Kuitenkin varsinainen este itselleni on työ käyntimökä. Projektorin täytyy olla hiljainen. PISTE. Liian monta mökäprojektoria on jo tullut omistettua.
Pari kysymystä:
– olitko havatisevinasi DLP:lle tyypillistä yliterävöitymistä (joka johtuu joka signaalikäsittelystä tai heikommasta fill factorista)?
– entä tekstuurien/yksiktyiskohtien muuttuminen dither-mössöksi, kun kuvaa panoroidaan?
– kunkas panorointinyintä (judder)?
Jos ehdit lainkaan noita testata/huomioida, niin kommentoi lisää.
t. smau
Kuva oli uskomattoman terävä ja yksityiskohtainen, mutta missään vaiheessa en ajatellut kuvan olevan yliterävöitetty. Voin silti helposti kuvitella, että joku tulkkaisi tavattoman terävyyden yliterävöitetyksi. Pannausditheröintiä ja posterointia ei näkynyt käytännössä lainkaan. Judderia testasin Saharan pahamaineisilla alkuteksteillä. HD81 nyki selvästi vähemmän kuin Ruby Crystalio II:n antamalla 1080p60:llä. Ruby teki joistain detaljeista (kuten tekstistä) täysin lukukelvotonta mössöä, ja vaikka HD81:lläkin kuva nyki, sai samoista detskuista edes jotenkin selvää. Mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän HD81:n kuva tuntuu paremmalta kuin Rubyn.