Olen tässä aikani kuluksi ja paremman tekemisen puutteessa (hah!) duunaillut 3D-videoprojektorien testejä DVD Plazan blogiini:
Sony VPL-HW30ES
Epson EH-TW6000W
Optoma HD33
Lisää on tulossa; työn alla on ainakin neljä testiä.
Latest Entries »
How time flies, aye? Things have been quite hectic around here since I was headhunted to work for a company which is attempting to launch Finland’s first 3D TV channel. More on that later.
As for “hobbies”, I’m currently hard at work testing the latest generation of home theater 3D video projectors. Related to that, I will soon (ahem) post a review of a brand new piece of cool technology which will certainly be making waves in home theaters all around the world.
Don’t forget to drop by every now and then.
Zotac’s ZBOX is a deceptively tiny nettop PC built on the combination of Nvidia’s ION GPU and Intel’s Celeron SU2300 dual-core CPU running at 1.2GHz. It offers low power consumption, flexible installation options and good connectivity, including built-in WiFi (b/g/n). View full article »
Someone (thanks, Riina!) was kind enough to send the new Killzone 3 for PS3 to me. I’m not a big fan of FPS games on consoles, simply because I’ve played years and years of FPS games on the PC using a mouse and a keyboard. I was never very impressed by the hugely hyped Killzone 2 either, so I was in no hurry to try this one out. Not until I remembered Killzone 3 supports 3D. View full article »
I’ve been testing various 3D video projectors for a few months now. A couple of weeks ago I bit the bullet and bought a JVC DLA-X7. The salesperson was kind enough to throw in two pairs of JVC’s 3D active shutter glasses and an IR-emitter, also by JVC. View full article »
Sardiinikalastuksesta elävällä saarella asustava nuori keksijä kyllästyy kalaruokaan ja keksii koneen, joka tekee vedestä parempaa murkinaa. Masiina riistäytyy tietysti hallinnasta ja uhkaa haudata koko saaren pikaruokaan. Visuaalisesti herkullinen ja sydämellisellä tarinalla maustettu animaatio viljelee nokkelia popkulttuuriviittauksia ja vitsejä, joista harva lässähtää pannukakun tavoin. Hilpeän harmitonta viihdettä koko perheelle.
Kuva (2D)
Tiedostoista teräväpiirtomasteriksi siirretty kuva näyttää liki täydelliseltä. Kauneusvirheenä on mainittava joidenkin väriliukujen lievä juovittuminen. Karikatyyrimäisten hahmojen silmissä, hiuksissa ja vaatteissa on kosolti pikkutarkkaa detaljia, samoin kuin taivaalta satavan ruuan tekstuureissa. Uhkean yltäkylläinen ja usein liiallisuuksiin sortuva väripaletti loikkaa ulos ruudulta. Tavallista jyrkempi kontrasti saa seuraa pikimäisestä pohjamustasta. Kelpaa demomateriaaliksi. View full article »
This bad boy arrived practically without warning. It’s a JVC DLA-X7, a 3D Full HD video projector. Price range? ~7 000 Euros, give or take. Unfortunately I can’t test its 3D capabilities yet as it didn’t come with an IR emitter or active shutter glasses. I should receive both sometime next week.
Ostin pari kuukautta sitten Thomannilta muutaman PAR-kannun, joiden valonlähteenä toimii liuta ledejä. Ajatukseni oli testata, miten tuollaiset varsin edulliset (~50 euroa) LED-kannut toimisivat videovalaisimina. Thomannin tuotekuvista ei vaan käynyt ilmi se, että kannuissa ei ollut ainuttakaan valkoista lediä. Sen sijaan niissä oli punaisia, sinisiä ja vihreitä ledejä 50 kpl kutakin.
Onneksi olin ottanut samaan satsiin myös DMX-valokontrollerin. Sen ja spektrofotometrin avulla pystyin löytämään kullekin kannulle RGB-tasapainon, joka tuotti varsin puhdasta valkoista valoa 6500 kelvinin värilämpötilalla. Ratkaisu oli kuitenkin kaikkea muuta kuin täydellinen. Ilman diffuusiofiltteriä ledien tuottaman valokeilan reunalla näkyy päävärien sävyjä, vaikka keilan keskusta onkin vitivalkoinen. Kannuja ei voi tuosta syystä laittaa kovin lähelle valaistavaa kohdetta. Diffuusiofiltteri auttaa RGB-värien sekoittumisessa ja valokeilan pehmentämisessä, mutta ohuinkin suodatin syö runsaasti kannun ennestäänkin varsin vaatimatonta valotehoa. Lisäksi suodatin sotkee spektrofotometrillä säädetyn RGB-tasapainon.
Päätin kokeilla kannuja ihan käytännön tilanteessa ja valaista niillä kohteen, josta minun piti ottaa valokuva Hifimaailma-lehdessä julkaistavaa artikkelia varten. Ja koska tarkoitus oli testata kannuja nimenomaan videokuvauksen yhteydessä, päätin kuvata kohteen RED-kameralla.
Valojen asemoinnissa ja säätelyssä meni leppoisasti pari tuntia. Lopputulos ei ole täydellinen, mutta saa kelvata. Valmiin kuvan näkee Hifimaailman numerossa 8/2010, joka ilmestynee marraskuun puolivälin tietämillä.
Kun ensimmäiset uutiset Sonyn MOVE-peliohjaimista ilmaantuivat nettiin, oli julkistus helppo kuitata tuhahduksen kera ilmiselväksi “me too” -tuotteeksi. Move seuraa täysin häpeilemättä Nintendo Wiin liiketunnistimilla varustettujen peliohjaimien viitoittamaa polkua, eikä kyseessä suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun Sony apinoi kilpailijoidensa innovaatioita.
Sonya on kuitenkaan paha lähteä soimimaan Nintendon apinoinnista, sillä Wiin liikkeentunnistavat peliohjaimet olivat eittämättä vallankumous pelaajan ja videopelin välisenä rajapintana. Ne toivat pelaamisen aivan uuden kansanosan ulottuville, mistä todisteena Wiin valtava suosio. Sony haluaa luonnollisesti oman palansa tuosta kakusta, joten Moven kaltaisen peliohjaimen julkistaminen oli vain ajan kysymys. View full article »
Joitain kuukausia sitten huomasin RED-kameran keskustelufoorumia selaillessani käyttäjänimen, joka ei voinut olla kuin suomalaista alkuperää. Pieni googlettaminen ohjasi minut Sami Sänpäkkilän blogiin, jossa hän kirjoitti Disco Ensemble -yhtyeen musiikkivideon kuvauksista ja mainitsi, että olisi halunnut kuvata videon RED-kameralla. Jätin kirjoituksen perään kommentin, eikä aikaakaan, kun jo keskustelimme musiikkivideon kuvaamisesta jollekin Samin levy-yhtiön artistille RED-kamerallani. REDin päivävuokra pyörii tyypillisesti 400-500 euron tienoilla, mutta ehdotin talkoohenkistä projektia, joka palkitsisi minut tietotaidolla kahisevan sijaan.
H-hetki koitti elokuun toisella viikolla. Pakkasin kameran ja muutaman laatikollisen tarvikkeita autooni, ja päräytin Tampereelle, josta matkamme jatkui jonkin järven rannalle. Aloitimme kuvaukset vasta auringon laskettua; viimeinen shotti saatiin purkkiin joskus aamuviiden tienoilla. Kamojen pakkailun jälkeen ajelimme Samin kämpille, jossa materiaali siirrettiin REDin kovalevyltä Samin läppärille editointia varten. Lähdin samantien kotimatkalle, mikä ei ehkä ollut se kaikkein fiksuin ratkaisu yli vuorokauden valvomisen jälkeen… mutta hengissähän siitä selvittiin.
Islajan neljäs pitkäsoitto “Keraaminen pää” ilmestyy 14. syyskuuta 2010.
Islaja: Pimeyttä kohti from Sami Sänpäkkilä on Vimeo.